Kruununprinssi

Aiemmin mainitsin että Hannibal on kunkku. Mutta on mun pakko myöntää että Myrsky on vähintäänkin kruununprinssi. Hän kovasti kuvittelee määräävänsä meillä ja siihen on ollut pakko laittaa rajoja. Siinä missä Hannibal on hellä ja tasa-arvoinen hallitsija, Myrskyn hallintatapa on tyrannia...

Myrsky on ehdottomasti meidän hemmoteltu kakara. Mies hemmottelee sitä, yleensä antamalla omalta lautaseltaan ruokaa. Siitähän tietää mihin se menee. "Ei se haittaa jos se vähän saa" on meillä usein toistuva lause, heti sen perään "Et sä voi opettaa sille että se saa aina mitä se haluaa". Toisaalta, se on kissa, saa joka tapauksessa mitä haluaa. Mutta kun kissa on oppinut että jos jossain on lautasella ruokaa, hän menee ja ottaa.

Myrsky myös joskus hotkii ruokansa: syö niin nopeasti että oksentaa. Ja olen ymmärtänyt että tällaista käytöstä on ollut joillakin muilla rescuekissoilla. Olen miettinyt voiko tällainen johtua siitä rescue- ja eläinsuojeluyhdistystaustasta? Siellä metsässä,  mistä Myrsky löytyi, ei varmasti ollut paljoa syötävää pienille kissanpennuille. Ja eläinsuojeluyhdistyksen häkissä sisko tuntui dominoivan ruokakippoa. Olisiko mahdollista että Myrskylle on pentuajoista jäänyt jokin alitajuntainen pelko että ruoka loppuu?

Mutta niin, meidän pieni tyrannimme osaa olla maailman hellyyttävin. Kun olin saikulla polven takia, Myrsky vietti muutaman päivän nukkuen mahani päällä. Eli välillä siitä tyrannista tulee esiin maailman suloisin pantteri.

Ja osaa hän aiheuttaa aiheettomia paniikkeja. Muutaman kerran on tapahtunut niin, että Myrsky ei ole herännyt kun sitä on kutsunut. Yleensä havahtuu kun koskee, mutta muutaman kerran ei ole havahtunut edes koskemiseen vaan koko kissa on ollut veltto ja eloton. Siinä minä sitten paniikissa alan sitä retuuttamaan,  olisi siinä näkemistä. Yleensä kissa herää kun tönäisee hieman kovemmin. On siinä silti aika hirveä olo kun toinen on veltto kuin kuollut hiiri!

Pitää kato pitää ihmiset varpaillaan! ;)

Nukkuuko muiden kissat yhtä syvää unta kuin Myrsky?

Hashtag

Mies hankki vihdoin ja viimein uuden älypuhelimen. Mies sai siis vihdoin ladattua Instagramin puhelimeen. Tämä liittyy kissablogiin niin, että enää en ole ainut joka jakaa Instagramissa Hannibalin ja Myrskyn kuvia. :D Googlen ihmeellistä maailmaa hyväksikäyttäen sain luotua tuohon reunaan gadgetit kummallekin kissalle. Niissä pyörii kuvia Instagramista, joissa on ollut hashtagit #HannibalTheCattibal tai #MyrskyTheCat. Julkaisemme kummatkin aika usein kuvia Instagramissa, joten tällainen gadget on meille kätevä.

Mies julkaisee Instagramissa kuvia kissoista enemmän kuin minä. Hänen kaverinsa oli sanonut että mies voisi välillä olla julkaisematta kissakuvia. Mutta kun kissat <3

Totta kai kissat  on ihania, hupsu nainen!

Minulla on paljon kirjoitettuja postauksia arkistossa, mutta kuvien hankkiminen postauksiin tuntuu olevan kovin hankalaa. Vaikka sain (etukäteis)synttärilahjaksi uuden muistikortin, niin kameraan tarttuminen ei ole yhtään sen helpompaa. Vaikka uusi muistikortti helpottaa kuvaamista ja saan vihdoin ja viimein kuvattua videoita kissoista kunnon kameralla. Jos joku tietää sopivia ilmaisia videonmuokkausohjelmia, niin olisin kiitollinen vihjeistä. :)

Kuvituksena kuvia tammikuulta... Myrsky on miehistynyt paljonkin, mutta ihan samanlaiset ilmeet sillä edelleen on. Ja parempi myöhään kuin ei milloinkaan. :D 

Mister and Misses Crazycat

Nyt voidaankin pala takaisin arkeen!

Myös blogin osalta.

Kunkku

Minusta meidän pojista on tullut läheisempiä. Vaikka painitaanhan meillä - välillä tanner tömisee ja ilma on karvoista harmaa. Viime aikoina olemme kuitenkin nähneet poikien makaavan vierekkäin. Sitä ei tapahdu kovinkaan useasti. Lähellä saatetaan olla, mutta yleensä pitää pieni hajurako säilyttää. Kova kujakatti kaipaa omaa tilaa ja rauhaa.

Samaan aikaan Hannibal on tuntunut ottaneen komennon talossa. Siivosimme (mies pesi kesälomansa aluksi makuuhuoneen nurkasta pyykkivuoren) ja tuntuu että kissat nauttivat lisääntyneistä neliöistä. Kun 37 neliön asunnossa on pyykkivuori lattialla, se vie suuren osuuden asunnon tilasta. Hannibal on nauttinut kasvaneista neliöistä, pitkästä aikaa on lelut saaneet kyytiä. Ja niitä on jopa haettu omatoimisesti laatikosta!

Siivousinnossaan mies meinasi heittää meidän kaikki tyynyt roskiin. Muutama oli ansainnut osoitteenmuutoksen, mutta pistin onneksi kampoihin. Yksi tyynyistä päätyi lattialle ja onneksi pidin pääni: Hannibal nukkuu nykyisin usein tyynyn päällä.

Hannibalilla tuntuu olevan siis nykyisin hyvät oltavat. Tai onhan syytä, hän on meidän asunnon ehdoton kunkku!

Still here!

Mamin muru

Kissoilla on kaikki hyvin. Myrsky on oppinut, kiitos miehen jatkuvan hemmottelun, että kaikki ruoka kuuluu hänelle ja jos ruoka jää vahtimatta niin se menee parempiin suihin. Hannibal taas on oppinut miten istutaan käskystä! Kaikki ovat aina yhtä lääpällään kun kissa tekee temppuja. Täytyisi opettaa Hannibalille muitakin temppuja, on nimittäin niin fiksu kissa että oppisi varmasti.

Toivottavasti palataan täältäkin aktiivisemmin langoille. Meidän kesä on ollut kiireinen. Minun toimistotyöni ja miehen iltatöihin lomassa hirveästi ei olla nähty toisiamme. Kiirettä on pitänyt myös häitä pohtiessa ja pistäessä kaikki suunnitelmat uuteen uskoon. Mutta sellaistahan se elämä on, suunnitelmat muuttuvat.

Työ on myös vienyt energiaa paljon enemmän kun olisin uskonut. Vaikka työtä tehdään istuen koneen ääressä, niin siinä joutuu käyttämään niitä muutamia harmaita aivosolujaan niin tehokkaasti, että kotiin tullessa tekee mieli vain kaatua sänkyyn ja katsoa tv:tä kissa kainalossa. Onneksi Myrsky on ollut vapaaehtoinen kissa näihin Netflix-maratoneihin.

Reilun viikon päästä minulla alkaa hyvin ansaittu viiden päivän kesäloma, jolloin olisi tarkoituksena viedä kissat mökille. Hannibal ainakin rakastaisi olla siellä. Sitten pitäisi ottaa itseään niskasta kiinni ja palata arkeen tämän bloginkin osalta. Lupaa en  mitään, sillä en tahdo rikkoa lupauksiani. Mutta sen voin sanoa että kova ikävä on tänne blogosfääriin ollut!

Kesän muutoksia

Meillä tosiaan elämä on muuttunut hieman, kun minulla alkoi kesäharjoittelu. Mukavaa päästä tekemään työtä, varsinkin näin hyödyllistä! Ja opinnotkin etenee samalla. Mutta työajat ovat virastoaikoja, johon meillä kaikilla on ollut oma sopeutumisensa. :D Väsymykseni on ollut ihan omaa luokkaansa, kun en yhtään tykkää herätä kuuden jälkeen aamulla. Varsinkin iltoina kun mies tulee yhdeksän jälkeen illalla töistä, niin unet jäävät liian lyhyiksi ja sitten työpäivän jälkeen olen elävä kuollut. :D Ja viimeviikolla työpäivä venähti 10 tuntiseksi, kun työt piti tehdä määrättynä päivänä. :D

Kissoilla on paras järjestely. Mies menee töihin yleensä klo14 ja minä tulenkin  siitä muutaman tunnin kuluttua kotiin. Eli kissat eivät joudu kovinkaan paljoa aikaa yksin viettämään.
Mutta muutoksia tämä on ehdottomasti vaatinut. Ensiksikin me ei voida barfata enää täysin, koska kukaan (lue: minä) ei muista ottaa lihoja sulamaan. Vihaan aamuherätyksiä ja aamulla en muista ottaa lihaa sulamaan. Illalla taas en jaksa. Selvitys tähän: meidän pakastin on kellarissa. Ja asutaan itse toisessa kerroksessa. Eli ei kovin lyhyt matka (laiskalle).

Lisäksi minun ihana halipullani Hannibal osoittaa mieltään. Hän tottui siihen että olin paljon kotona kun opiskeluni olivat kevyitä nyt keväällä, mutta nyt on kissalle ollut rankkaa kun en olekaan koko ajan kotona. Enää ei kissa nuku vieressäni, syliini ei tulla ja selkä käännetään aina kuin mahdollista.

Myrsky taas on ihan oma itsensä. :D Hän tulee syliin silloin kuin häntä huvittaa, muuten ignoorataan täysin. Eli normaalia kissamaista elämää hän viettää. Hiljalleen Hannibalikn on tottunut, vaikka mököttääkin. :)

Kuva ennen ja jälkeen mökkireissun.
Onneksi kumpikaan kissa ei loukannut, kun pesä putosi!

Eli meillä on mennyt tämä kesäkuu uusiin tuuliin totutellessa. :)

HYVÄÄ JUHANNUSTA!

Toivottaa niin Hannibal, Myrsky & ihmiset

Toivottavasti kaikilla on ihana juhannus täynnä kehräystä ja hepuliralleja! ;)
Me päätettiin jättää (kylmä) mökkijuhannus välistä ja olla kotona kissojen kanssa <3 Saadaan nauttia meidän neljän parhaasta seurasta... :D


Ollaan tosissaan hengissä, minulla vain alkoi työt. Olen ollut väsynyt, tällä viikolla yksi päivä venähti melkein 10 h. Pitää kirjoittaa oma postaus näistä meidän muutoksista, ovat nimittäin vaikuttaneet kissoihinkin, varsinkin entiseen mamin mussuun Hannibaliin. :D